Torstaina iltapäivällä startattiin loimaalta kohti laviaa. Oltiin
hyvinkin aikataulussa etukäteen tehtyjen suunnitelmien mukaan, mutta
Prismassa meillä meni hiukan pidempään, kuin piti.
Perille
päästiin kuitenkin iltasella ja täysin turvallisesti. Auto parkkiin ja
ei käynyt edes mielessä alkaa purkaan autoa vaan samantien pihalle
istumaan ja nauttimaan luonnosta. Torstai menikin aikalailla
nauttimiseen ja odoteltiin yhtä kaveria saapuvaksi.
Perjantaina aamulla juotiin aamukahvit ja nautittiin aamupalat aika
nopsaan sillä vesille oli päästävä. Minä ja Viljami pumpattiin
kelluntarenkaat täyteen ilmaa ja viriteltiin perhokepit kuntoon, kun
taas Teemu kävi noutamassa veneen ja lähti hakemaan haukea vaapuilla.
Perjantai oli todella vaikea päivä, sillä lämpöä taisi olla lähemmäs 30
astetta ja aurinko helotti täydeltä taivaalta. Muutamia pieniä haukia
perjantain aikana tuli ja varsinaisia punaniskoja siellä oli mökki
täynnä. Illalla saatiin täydennystä viel kolmella lisämiehellä ja
ennakkoon ajatellen lauantaina oli tultava kalaa reilusti.
Lauantai aamu koitti ja innokaita kalaan lähtijöitä pienestä päänsärystä
huolimatta oli kaikkiaan kuusi. Pieniä hauenpentuja saatiin useampia
kunnes minulla tärppäsi herky jerkyyn hiukan mukavamman oloinen kala.
Kala ylös ja pikaisesti käyttö puntarilla näytti 2,3 kiloa. Tämän kalan
jälkeen saatiin taas niitä pieniä haukia ja muutamia kookkaamman
tärppejä, mutta ylös asti ne eivät suostuneet. Varovaista on. Pienen
pienen adrenaliini ryöpyn sain iltapäivän tunteina, kun rauhassa
kelluntarenkaan kanssa perhoa heittäessä yhtäkkiä aivan renkaan vieressä
mosahti ja lujaa. Toivoin sen olevan suuri hauki, mutta sehän olikin
puoltoistametrinen majava joka ei ilmeisesti pitänyt siitä, että heitän
niitä karvakasoja heidän pesän suuaukolla.
Lauantai toi vielä tullessaan kuitenkin reissun isoimman kalan, joka painoi 3,98kg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti