Ei lunta, ei pakkasta

Talven tulo antaa vieläkin odottaa itseään. Yleensä viimeiset heitot Loimijoella on tullut lokakuun puolenvälin paikkeilla heitettyä, mutta talven viivästyessä tuli käytyä vielä marraskuun puolellakin kalassa.

Minkäänlaisia odotuksia kalojen suhteen ei ollut, koska lokakuussakaan ei yleensä koskessa ole kaloja näkynyt. Heittelin kosken reunaan jäävää pientä matalaa lahtea, ja jo ensimmäisellä heitolla iski pieni hauki kiinni. Oli siis toiveita isommistakin kaloista.. Samaa paikkaa pommittaessani alkoi kuitenkin mielen valtaamaan tunne siitä ettei kaloja ollut paikalla, kuin tämä yksi pieni kaveri.

Joitakin minuutteja myöhemmin tuli kuitenkin jo toinen tärppi, kala tuli ylös ja oli samaa kokoa, kuin ensimmäinenkin. Oliko kala kuitenkin liikkeessä vai aiheuttiko joku muu kalan iskemisen, kun kuitenkin samaa paikkaa pitkään olin heitellyt.. Tämän jälkeen olikin pitempään hiljaista ja kylmyyden vallatessa sormeni olin jo luovuttamassa. Tuli kuitenkin vielä heitettyä niitä niin surullisen kuuluisia viimeisiä heittoja, vaan tällä kertaa niistä ei niin surullisia tullutkaan. Juuri nostaessani perhoa vedestä isot pyörteet jäivän veden pintaan, kun hauki kääntyi pois nähdessään saalin pääsevän karkuun. Tästähän syystä koko ruumiin läpi meni sellainen adrenaliinivyöry, että eipä poikaa enää palellutkaan yhtään.

Pitihän sitä heittelyä vielä jatkaa, kun metriluokkainen oli käynyt näyttäytymässä... Valitettavasti tälle kaverille riitti se yksi ilmoitus olemassaolostaan. Päivän kuitenkin kruunasi pieni lohdutushauki joka jäikin päivän isoimmaksi 4,11 kilon elopainollaan. Mukava päivä ja tapahtumia riitti pariin tuntiin oikein mukavasti, varsinkin kun minulla on ollut ajatuksena, ettei kala siellä koskella enää niin myöhään viihtyisi.

------

No snow, no frost

Winter keeps us still waiting. Usually I have ended my fishing season in mid- October, but now that the winter has delayed I have been fishing still in November.

I had no expectations for the fish, for they haven’t normally been seen in October in the rapid.

I cast my fly to a small shallow bay beside the rapid, and even at the first cast, I caught a small pike. So I had hope for bigger ones also after all.. While I continued bombing the same spot I started to become convinced that there was just this small one present at the time.

Still, after a couple of minutes, became the second bite, the fish was the same size as the first one. Was there really fish moving, or did something else cause the biting, for I had been casting the fly at the same spot for a while now. After that it was quiet long, and I was ready to give up for my fingers began freezing. I thought I could make those infamous ”last casts”, though this time they weren’t so infamous after all. Just when I was lifting the fly up from the water, big whirls at the surface, when a big pike turned away when it saw that the prey was about to get to safety. This caused such an adrenalin rush for me, that I was not freezing anymore.

So I just had to continue casting, when that meter-class pike came to show itself. Unfortunately this showup had been enough for this one, and my day was made when I caught one consolation pike, that was the biggest of the day weighing 4,11 kilograms. All in all, nice day and I had action throughout those couple of hours, especially when I thought that the fish wouldn’t be in the rapid this late of year in the first place.

Kirree kirree

Heitettiin pikainen pisto kaverin kanssa hirvikoskelle kirrejä kiusaamaan. Toutainta ei edes päätetty yrittää tällä kertaa. Saaliiksi saatiin pari pientä ahventa ja pari pientä kirjolohta, joissa kuitenkin virtaa riitti.

Videon aikana väsytin kalaa, kuvasin ja oli vielä puhelinkin korvalla.. Ja mies ei muka pysty tekeen montaa asiaa kerralla!

----

We hit Hirvikoski with my friend to tease rainbow trouts. We thought we would leave the asp in peace this time. As a catch we got a couple of small perch and a couple of rainbow trouts, that were energetic, though.

During the filming I exhausted a fish and was even talking on the phone! And they say a man can’t do many things at the same time!

Minihauki pelästytti

Kyllä hieman rupes jännittään, kun lähti tärpistä suoraan alas virtaan niin, että kela savusi. Noh pettymys oli suuri, kun siiman päässä olikin pieni hauki eikä toutain.

Hauki oli todennäköisesti ollut juuri uimassa alavirtaan, kun perho tarttui kaverin mahaan kiinni. Itse tärppiä ei valitettavasti kuviin saatu, mutta pyysin emäntää kuvaamaan siinä toivossa jotta toutain siellä olisi ollut.

----

Mini-pike scared me

It gave me real chills, when the fish stormed downstream straight from the bite so that the reel smoked. Well, it was a big disappointment, when there was only a small pike and not an asp after all.

The pike was most likely swimming downstream when the fly clung to its stomach. We didn’t get the bite itself on the tape, but I asked my girlfriend to film hoping it would be asp at the end of the line.

Elokuun ensimmäinen

Pari viikkoa on mennyt kiireisenä anopin mummonmökin seinää tehdessä ja siksi kalastus on hieman jäänyt vähemmälle, kuin normaalisti.
Elokuun toisen päivän aamuna kuitenkin juteltiin Jannen (jabala) kanssa josko hän ehtoolla ajaisi porista loimaalle perhoa heittelemään. Jätettiin homma hiukan avonaiseksi eikä lyöty mitään lukkoon koska ei tiedetty etukäteen illan suunnitelmista. Itselläni koko päivä kuitenkin vierähtäisi remontissa, mutta uskoin pääseväni ajoissa lähtemään. Viiden aikaan sitten Janne otti suunnan kohti loimaata ja minä lähdin remppaamasta.

Nähtiin Jannen kanssa noin seitsemän aikoihin loimaan hirvikoskella ja vesitilanne näytti lupaavalta, joskin hieman sameaa se oli tulvan jäljiltä. Kaikki näytti hyvältä, mutta muuten oli tosi hiljaisen oloista eikä toutaimetkaan ajanut salakoita takaa.

Tyhjää pyydettiin, kunnes näin toutaimen pintovan kovassa virrassa sellaisen peilin vieressä. Heitin samantien siihen virtaukseen mustan crafti-streamerin, jossa oli hiukan fläsää koristeena ja tälli! Tosin otti vain hieman perskarvoista kiinni eikä jäänyt koukkuun. Toinen heitto samaan paikkaan tuottikin sitten tulosta PAM! Mukavasti tuntui potkivan siiman päässä ja vei siimaa alavirtaan. Jouduin hieman kahlaamaan virtaa alaspäin sillä paikasta josta heitin oli suht vaikea rantauttaa. Aina, kun kalan sai haavimis etäisyydelle se lähti, kuin ammuttu alas virtaa. Loppujen lopuksi elokuun ensimmäinen toutain oli haavissa, kuvaus ja takaisin kasvamaan. ei punnittu eikä mitattu, mutta hyvässä lihassa ollut toutain arvioitiin +/- kakkosen kalaksi.



Minun päiväni oli tämän kalan myötä pelastettu, mutta vielä toivoin Jannelle jotain siiman päähän.

Siirryin itse sitten hieman ylemmäksi koskea ja jo muutaman heiton jälkeen joku 2-3kg hauki retuutti perhoa, kunnes päätti viedä sen mukanaan. Ylös sain kuitenkin vielä pari pienempää haukea.

Kellon lähestyessä puoli yhtätoista päätimme luovuttaa sen päivän osalta kalastuksen koska aika hiljaista oli. Jannelle ei valitettavasti muutamaa tärppiä lukuunottamatta tullut mitään. Itselleni toutain ja pari pientä haukea jäi saldoksi.

Omasta mielestäni oli hieno kalastusilta, vaikka kalojen suhteen vähiin jäi.





















 

----

These past two weeks I have been busy renovating my mother-in law’s house, and thus I haven’t gotten to go fishing as much as I usually do.

Nevertheless, the second of July I chatted with Janne (Jabala) about going fishing that evening here in Loimaa. We didn’t make up our minds just yet, for we did not know beforehand our plans for the evening. I knew I would spend the whole daytime renovating, but I believed I could still have some time to go fishing. Then at five p.m. Janne took the course to Loimaa, and I finished renovating for today.

We met with Janne at around seven p.m. at Hirvikoski, Loimaa, and the water situation seemed promising, although the water was slightly muddy due to flood. Everything seemed fine, but it was really quiet there and even asps didn’t chase bleaks.

We didn’t catch anything for a while, until I saw an asp surfacing in the heavy current next to a spectacle. I cast my fly there right away (a black craft-streamer with a little flashabou as a decoration) and boom! Though the fish just caught the fly slightly by its tail, so it didn’t reach the hook itself. Another cast to the same place and BOOM again! The fish kicked nicely at the end of the line and took the line downstream. I got to wade a bit ’cause the place where I was was kinda bad for disembarking. Every time I got the fish at the netting range, it stormed downstream. Eventually, the first asp in July was in my net, I took photos and released the fish back. We didn’t weigh it or measure it, but estimated that the well-eaten fish was about two kilograms.

This fish saved my day already, but I still wished Janne would catch something.

I moved a little upper at the rapid and after a few casts a pike around 2 to 3 kilos haled my fly and decided to take it with him. Still, I succesfully caught two smaller ones.

When the evening began to turn into night, at around half eleven p.m., we decided to call it a day, for it was kinda quiet at the rapid. Unfortunately Janne didn’t catch anything but few bites. I had totally one asp and two little pike.

Although we didn’t catch many fish, I think it was a brilliant fishing night all the same.

Perhoa toutaimelle

 Ajattelin nyt laittaa pienen kuvasarjan niistä perhoista joita aikaisemmassa kirjotuksessani lupailinkin. Craft fur on siis se materiaali, joista suurin osa näistä perhoista koostuu. Syy craftin käyttöön on siinä, että se on helppoa käsitellä, elävän näköistä vedessä ja kevyttä heitellä. Näihin perhoihin voi toki lisäillä kimalteita ja muita jos haluaa. Seuraavassa kuvasarjassakin olen esimerkiksi hiukan dubannut hot pinkkiä ice wingiä takaosaan. Kuvasarja ei ole kovin hyvin kuvaava, mutta toivon teidän jotakin saavan selvää. Nämä perhothan on hyvin nopeita ja helppoja rakentaa.

 Kuva1: Sidontalanka kiinnitetään koukulle. Itse olen suosinut uni big fly lankaa sen vahvuuden vuoksi. Koukkuna minulla on tässä Kamasanin B175 koukkuja koossa #4. Koukun kokoa voi vaihdella halutun perhon koon mukaan.

 Kuva2: Pyöritetään siiman ympärille ice wingiä ja dubataan se koukun takaosaan kiinni.

 Kuva3: Dubbauksen jälkeen pitäisi näyttää tältä tai teillä näyttää varmasti hieman paremmalta.

 Kuva4: Otetaan nippu craft furia. Kannattaa kokeilla kaikkia eri värejä. Pinkki on toiminut, kun taas keväällä keltainen on ollu kova sana.

 Kuva5: Sidotaan crafti nippu väärinpäin koukulle tiukasti.

 Kuva6: Tästä oli hyvin vaikea saada selkeää kuvaa, mutta tarkoitus on käsin hapsutella craftia taaksepäin koukulla niin, että se tulisi tasaisesti ympäri koukkua.

 Kuva7: Sidotaan karva taaksepäin, niin että ei sidota karvan päältä vaan edestä jolloin lopputuloksesta tulee "ilmavampi". Sidotaan vielä toinen ja kolmaskin nippu tarvittaessa samalla tyylillä.

 Kuva8: Seuraavaksi otetaan nippu  mustaa craftia.

 Kuva9: Sidotaan musta nippu samanlaisti väärinpäin koukulle. Tällä kertaa ei kuitenkaan hapsuteta karvaa ympäri koukka vaan käännetään suoraan taakse.

 Kuva10: Näin saadaan perholle musta selkä. Tässä vaiheessa voi tehdä jo lopetussolmut päähän.

 Kuva11: Itse olen vielä sidoksen solmut ja pään vahvistanut kyseisellä liimalla.

 Kuva12: Valmiin perhon pitäisi näyttää jokseenkin tältä. hieman voi vielä siistiä saksien kanssa.

Toivottavasti kuvasarja hieman auttoi teitä.

Alla on nyt muutamia valmistuneita perhoja joskaan kaikkia en jaksanut kuvata.

-----------

Fly for asp

I now thought to put here a little series of pics of the flies I promised to show earlier. Craft fur is the material most of these are made of. The reason why I use it is that it is easy to work with, lively-looking in the water and lightweight to cast. These flies can by all means be modified if you want to, for instance by adding glitters and other materials. In the next set of pics, I have for example dubbed little pink ice wing to the tail. The set is not very descriptive, but I hope you catch the drift. After all, these flies are very quick and easy to make.

Pic1: Catch the tying thread onto the hook shank. I prefer uni big fly- yarn because of its strength. As a hook I have here Kamasan B175 hooks, size #4. You can change the size in case you want a fly of different size.

Pic2: Dub the ice wing onto the thread and wind it to the tail end of the hook.

Pic3: After dubbing the fly should look like this. Although you guys have certainly better looking flies than I have.

Pic4: Take a bunch of craft fur. It’s worth trying all different colors. Pink has worked well, whereas in spring the yellow one works great.

Pic 5: Tie the bunch of craft backwards onto the hook shank. Make it tight.

Pic6: This one is extremely difficult to get a clear picture of, but in this phase you are supposed to tease craft with your hands backward, so it would evenly settle around the hook.

Pic7: Tie the fur backwards. Do not tie on the fur, but in front of it, so that the result looks fluffier. Then tie another and maybe even third bunch of fur the same way, if the fly looks like it could use a little more fur.

Pic8: Next take a bunch of black craft fur.

Pic9: Tie the black bunch backwards onto the hook shank, just like the yellow one. This time only do not tease the fur but turn it straight back.

Pic10: This is how you get a nice black back for your fly. At this point, you can already make end knots to the head of the fly.

Pic11: I have then strengthened knots and head with glue.

Pic12: The finished fly should look somewhat like this. You can tidy it up with scissors if you like.

Hopefully this set helped you guys.

Below you can see some finished flies, although I didn’t have enough patience to take a pic of them all.

"Loimijoen lohi" toutain

Pitkän aikaa tuli tutkittua ja lueskeltua netistä muiden kokemuksista toutaimen kalastuksesta sekä katseltua eri perhojen kuvia, joilla toutaimia oltiin saatu.

Itselläni on käytössä 7/8 luokan visionin setti kellusiimalla ja ajattelin, että kyllä tolla hyvin voi streamereitä heitellä. Siitä alkoikin toutain-streamereiden "suunnittelu" ja päädyin siihen lopputulokseen, että yksinkertainen on kaunista. Materiaaliksi valitsin craft furin koska mielestäni se on helppoa käsitellä ja omaan silmään näyttää hyvinkin eloisalta. Kimalteeksi perhoihin olen laittanut sekä flashabouta ja joihinkin pearl stiff krystal flashia, mutta ne eivät ole toutaimille kelvanneet. Itsellenikin hieman yllätyksenä tuli, että parhaina väreinä toimivat koko pinkki ja koko valkoinen ilman kimalteita. Myöhemmässä vaiheessa voisin laittaa kuviakin näistä perhoista...

Se täytyy tässä todeta, että kyllä saa turbosärjen kanssa olla vahvat perukesiimat jos ne ylös haluaa. Tällä kasiluokkaisella setillä hiukan vajaan parin kilon tounaksen kanssa taistelukin vaati kunnon ponnisteluja.

Enemmän kuvia ja omakohtaisia ajatuksia toutaimen perhokalastuksesta tulee lisää vähitellen, mutta sain nyt ainakin aloitettua tämän blogin kirjoittamisen.













------

”The Loimijoki salmon”, asp

For a long time I’ve been exploring and reading others’ experiences of asp fishing as well as looking up the pictures of various flies that have worked with asps.

I personally use class 7/8 set from Vision with floating line and I thought that it would work just fine with streamers. That is when I began designing asp-streamers and I came into a conclusion that simple is beautiful. As a material, I chose craft fur, for in my opinion it is easy to work with and, to me it looks rather lively, too. As glitter, I have used both flashabou and pearl stiff Krystal flash in my flies. Still, those have not interested asps. To my surprise, the best colors are plain pink and plain white without any glitter. Later I could also add some pics of these flies as well.

At this point, I must conclude that, one must have strong snood lines to successfully catch one of these turboroaches. With my 8- class set, it was real struggle to battle against an asp slightly under two kilograms.

More pictures and personal thoughts about fly fishing for asp will come gradually, but at least I now have kicked this blog off.

Eka kerta

Kesällä alkoi armoton yritys saada toutainta perholla. Olin vasta saanut perhovavan käteen enkä tiennyt yhtään mitä sillä olisi pitänyt tehdä.

Perhoja olin sitonut jo muutamia ennen kuin edes harkitsin välineiden ostamista koska mielestäni se vaan oli niin hauskaa puuhaa ja on yhä edelleen.

Vähitellen aloin oppimaan miten sillä välineellä oikein pitää heittää ja sain perhot jo muutaman metrin päähän heitettyä. Aloitin koko homman pintaperhoilla tietämättä yhtään mikä oikeasti voisi kaloille kelvata.

Yksi kaunis ilta olin heittämässä vaaksiais-imitaatio perhoa nopolankosken loppupäässä. Heittoharjoitteluahan se ainoastaan oli siihen asti kunnes perhon kohdalla näkyi vain pyörteet ja tein heti vastaiskun, kuin jostain amerikkalaisesta kalastusohjelmasta, tätä ei nyt karkuuteta! Siinä olikin hetken ihmettelemistä, kun ihan oikeasti siiman päässä tuntui joku kala o.O Onneksi kala pysyi hyvin kiinni ja elämäni ensimmäinen kala perholla oli ylhäällä jeiiii. Se oli turpa, jonka paino oli 600g.

----

First time

This summer it began: a grim attempt to catch asp with fly. I had just got a fly fishing rod in my hands, and had no clue of what to do with it.

However, I had tied few flies already before I even considered purchasing the equipment, for I thought it was great fun, and, of course, it still is.

Gradually I started to learn the tactics of how to cast fly fishing gear, and casting length was already few meters. I commenced the whole thing with dry flies without having the foggiest idea of what could actually work with the fish.

In one beautiful evening, I was casting crane fly- imitation at the end of Nopolankoski. It was merely practicing, at least until there was those twirls in the water at the exact spot where my fly was supposed to be. I made a counteraction, it was just like from those American fishing programs, and this one wouldn’t get away! I was quite amazed when there actually was a fish at the end of the fishing line o.O Luckily, the fish was steadily stuck and I had caught my first fish by fly fishing, yayyyy! It was a chub, and its weight was 600g.