maanantai 30. syyskuuta 2013

Syksy alkaa.





 Koko kesä mennyt, niin ettei ole saanut tekstiä tänne aikaiseksi. Syykin on aika selvä, kun ei vaan yksinkertaisesti kerkeä kalaan ja jos kerkeää, niin ei jää mitään kerrottavaa.

Toutaimen osalta vuosi oli todella heikko.  Muutamia pieniä toutaimia nousi koko kesän aikana eikä ollut edes mieleenpainuvia tärppejä.

Keväällä tehtiin joka vuotinen lavian reissu, mutta tälläkertaa oltiin ehkäpä viikko liian aikaisin, eikä kaloilla juhlittu. Toisaalta oli positiivinen reissu siinä mielessä, että olin koko reissun renkaan ja perhon kanssa liikkeellä. Liian usein tulee turvauduttua siihen uistimeen, vaikka haluaisi perholla sitä kalaa saada.

Sillä reissulla sain kuitenkin sen hetkisen perhoenkkani 3,98kg





22.9 Oli kuitenkin uskomaton sunnuntai kotijoella. Monta painavaa tärppiä tuli päivän aikana, mutta jokainen karkasi perhosta. Kaivoin pakista sitten esille yhden ainoan perhon, johon olin tehnyt tuplakoukutuksen. Ensimmäinen heitto pusikon laitaan josta aikasemmin oli painava tärppi tullut ja kala kiinni!

Tunsi heti tärpistä, että jälleen on painava kala päässä. Väsytys ei onnistunutkaan ihan niin yksinkertaisesti, kuin kankealla jerkkikepillä. 9-luokkainen big daddy  oli aika luokilla jo pelkästään kalan painosta.. Siistiä!

Muutamaan otteeseen kala tuli jo veneen viereen, mutta jälleen kelan räikkä huusi ja kala painui syvyyksiin. Lopulta kala väsyi sen verran, että emäntä sai kalan haavittua.

Kädet oli maitohapoilla ja koko mies tärisi innosta. Jes jes jes huudot raikas joella, niin että varikset lähti puusta.

Laitettiin kala mitan ääreen ja pituudeksi tuli 105cm eli metri ylittyi. Jännityksellä virittelin vaakaa ja odottelin kovia lukemia, kun kala oli kuitenkin lihavassa kunnossa. No painoksi lukittui 8,44kg ja uusi perhoenkka oli siinä! Olin kuitenkin tavallaan pettynyt sillä odotin painon olevan vieläkin enemmän. Pettymys kuitenkin unohtui hyvin pian sillä olihan se herranjestas silti komea kala!
Hauki pääsi jatkamaan elämäänsä hyvässä kunnossa. Tulehan yli kymppinä uudestaan.

Tästä eteenpäin rakennan lisää tuplakoukkuisia perhoja ja lähden metsästämään sitä kymppiä. On se kotijoki vaan kova mesta hauenkalastajalle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti